Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja tiedonsaantia, valvoo Celia-kirjaston asiakkaiden etuja sekä seuraa ääni-, ja pistekirjojen tuotantotekniikoiden kehittymistä. Samalla jatkamme perinteistä avustustoimintaamme ja edistämme kansainvälistä yhteistyötä. Yhdistys tukee näkövammaisia ulkomailla erityisesti Virossa.
Vuosi 2006 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen 117. toimintavuosi. Vuoden lopussa yhdistyksessä oli 126 jäsentä, joista 64 näkövammaisia.
Näkövammaisten kirjallisuusharrastuksen edistäminen sekä edunvalvonta ja päätöksentekijöihin vaikuttaminen oli edelleen tärkein tehtävämme.
Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen tärkein edunvalvonnallinen tehtävä on edelleen seurata Daisy-järjestelmän käyttöönottoa. Daisy-standardi mahdollistaa äänen, tekstin ja kuvien yhdistämisen samaan digitaaliseen julkaisuun. Monipuolisimmillaan Daisy-julkaisussa on mukana sekä teksti että ääni. Tällainen ns. Daisy-hybridijulkaisu voi olla mainio apu muillekin kuin näkövammaisille henkilöille.
Kertomusvuonna Celia-kirjastossa tuotettiin kaikki uudet kirjat digitaaliseen Daisy-muotoon. Oppikirjat on tehty jo usean vuoden ajan Daisy-äänikirjoiksi. Celia-kirjaston asiakkaat saavat tarvitsemansa Daisy-soittimet Näkövammaisten Keskusliiton Daisy-projektin kautta ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Opiskelijoiden ja koululaisten Daisy-soittimet rahoittaa puolestaan Kela ja keskussairaalat. Soitin on jo yli puolella Celian asiakkaista. Ne, joilla ei vielä ole Daisy-soitinta, voivat lainata perinteisiä kasettikirjoja.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys tuotti yhdessä Celia-kirjaston kanssa kolmannen Daisy-rakenteeseen perustuvan hybridikirjan. Tarkoituksena on esitellä Daisyn mahdollisuuksia monipuolisesti rajoittumatta ääneen luettuihin kirjoihin. Tuotettu teos on Tero Halosen ja Laura Ahon toimittama "Suomalaiset symbolit". Ari Talja luovutti kirjan Celian kokoelmiin yhdistyksen kirjaston henkilökunnalle tarjoamillajoulukahveilla joulukuun 8. päivänä.
Yhdistyksen www-sivuja osoitteessa www.nky.fi rakennettiin hiljalleen kertomusvuoden aikana. Sivuilla on mm. kuvia yhdistyksen taipaleelta, perustietoa yhdistyksestä ja ajankohtaisia kuulumisia. Pääpaino sivujen rakentamisessa on ollut sisällön tuottamisessa. Sivujen ulkoasuun ei vielä ole kiinnitetty huomiota.
Jyväskylän yliopiston Atk-keskuksen luovuttua maaliskuun lopussa maksullisista Internet-palveluista, siirtyi yhdistyksen domain ja www-sivut Datamappi oy:n webhotelliin. Sivujen osoite pysyi entisellään.
Celia-kirjaston johtokunta vaihtui vuonna 2005. Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen edustajana toimi syyskuun loppuun asti Timo Matsinen. Uuteen johtokuntaan ajalle 1.10.2006-30.9.2010 yhdistyksen hallitus esitti ja kulttuuriministeri nimitti Iiro Nummelan. Kirjastoyhdistyksen edustajan tehtävänä on valvoa kirjastonkäyttäjien etuja.
Yhdistyksen varsinaisena edustajana Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuustossa toimii Timo Matsinen kaudella 2004-2008. Hänen henkilökohtaisena varamiehenään toimii Matti Jatkola.
Yhdistyksen jäsen Markku Vaittinen on Näkövammaisten Keskusliiton hallituksessa.
Ari Talja toimi kuluneen vuoden aikana Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Daisy-kuuntelulaiteprojektin ohjausryhmässä. Työryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin etenemistä.
Yhdistyksen sihteeri Jyrki Rajala osallistui maaliskuussa Tukholmassa järjestettyyn kansainväliseen Daisy-kokoukseen.
Näkövammaisten Keskusliiton järjestöpäiville maaliskuussa yhdistys valtuutti edustajikseen Ari Lahtisen ja Antti Vuoren.
Yhdistyksen edustaja (yhdessä Näkövammaisten Keskusliiton edustajan kanssa) Celian johtokunnassa joutui edelleen korostamaan Daisy-kirjojen laatuun panostamista. Etenkin äänikirjojen uustuotannossa on hyödynnettävä kaikki Daisy-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet. Myös analogisia äänikirjoja digitoitaessa pitäisi panostaa enemmän laatuun kuin määrään.
Yhdistyksen hallituksen tietoon tuli näkövammaisten opiskelijoiden tyytymättömyys Celian oppikirjatuotantoon. Yhdistyksen edustajalle annettiin tehtäväksi viedä viesti asiasta Celian johtokunnalle.
Yhdistyksen ja Näkövammaisten Keskusliiton edustajat Celian johtokunnassa tapasivat opiskelijoita. Tapaamisen seurauksena opiskelijoille järjestettiin toukokuussa tilaisuus tulla Celian johtokuntaan kertomaan oppimateriaaliongelmista. Asia otettiin esille myös Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuuston kevätkokouksessa.
Yhdistyksen hallitus keskusteli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kulttuuristrategiasta ja antoi siitä pyydetyn lausunnon.
Helmikuussa 2003 Celia-kirjaston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan kirjaston yhteydessä toimii lainaajien edustajista koostuva raati. Raadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Yhdistys vastaa raadin toiminnasta aiheutuvista kuluista. Raati laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen sekä lyhyen toimintakatsauksen edellisen vuoden toimintaan.
Uusi äänikirjaraati aloitti vuoden 2006 alusta. Yhdistyksen hallitus nimesi uuteen raatiin kirjallisuutta aktiivisesti ja monipuolisesti harrastavista kirjaston asiakkaista Outi Jyrhämän, Riikka Hännisen, Jukka Penttilän ja Antti Vuoren. Äänittämön edustajaksi nimettiin Jan-Erik Huldin Näkövammaisten Keskusliiton äänittämöstä. Kirjaston edustajaksi tuli Pirjo Nironen ja sihteeriksi Marita Kuusela kirjastosta. Raadin toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Marita Kuusela jätti raadin elokuussa.
Äänikirjaraadin esityksestä yhdistys varasi raadin toimintaan 2.000 euroa. Raati käytti 2096.72 euroa.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys tuki Näkövammaisten kulttuuripalvelun lukupiirin järjestämiä kaikille avoimia kirjailijatapaamisia yhteensä 400 eurolla. Huhtikuussa vieraana oli Juha Itkonen ja marraskuussa Rakel Liehu.
Yhdistys muisti Keski-Suomen näkövammaiset ry:tä 500 euron lahjalla sen täyttäessä syksyllä 50 vuotta. Puheenjohtaja Timo Matsinen osallistui juhlaan jaesitti yhdistyksen onnittelut.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa. Celia-kirjaston tavoitteena on rakentaa digitaalinen kirjasto ja vahvistaa sen roolia asiantuntijalaitoksena. Tavoitteet edellyttävät voimakasta panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamisessa on tärkeää yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Konferenssi- ja opintomatkat ulkomaille ovat haasteellista työtä ajankohtaisen uuden tiedon hankkimiseksi, näkemyksellisyyden kehittämiseksi ja yhteyksien solmimiseksi. Koska valtionhallinto edellyttää laitosten supistavan matkustuskulujaan, ei kirjastolla virkamatkojen jälkeen riitä rahaa opinto- ja konferenssimatkoihin.
Yhdistyksen hallituksessa seuraamme jatkuvasti Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Pyrimme vaikuttamaan niin kirjaston johtoon kuin viranomaisiinkin, että palvelutaso säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla tai jopa paranisi.
Yhdistystuki Celia-kirjaston toimintaa myöntämällä 6000 euroa henkilökunnan kongressi- ja opintomatkoihin
Yhdistyksen myöntämällä 13138.41 euron avustuksella kirjasto jatkoi pistekirjojen muuntamista luetus-muotoon verkkokirjoiksi. Kertomusvuonna muunnettuja kirjoja oli 262.
Yhdistys luovutti joulukuun 8. päivänä Celia-kirjaston kokoelmiin kolmannen suomalaisen Daisy-rakenteeseen perustuvan hybridikirjan (Tero Halonen ja Laura Aho: "Suomalaiset symbolit").
Yhdistys anoi opetusministeriöltä valtion erityisavustusta lokakuussa järjestettyä koskettelukirjaseminaaria varten. Saadulla 1480 euron avustuksella yhdistys tuki Celia-kirjastoa seminaarin järjestelykustannuksissa. Celia-kirjaston omavastuuosuudeksi jäi 998.02 euroa.
Äänikirjaraadille on kustannettu taukokahvit.
Joulukuussa tarjottiin kirjaston henkilökunnalle perinteiset joulukahvit.
Viron näkövammaisten opetusalan delegaatio vieraili Suomessa yhdistyksen kustantamana 14.-17. toukokuuta. Vieraiden isäntänä toimi Arvo Karvinen. Delegaatio tutustui Iiriksessä Celia-kirjastoon ja Näkövammaisten Keskusliittoon. Vierailukohteina olivat myös Jyväskylän näkövammaisten koulu, Helsingin yliopisto sekä Arlainstituutti.
Vierailun aikana saimme selvityksen siitä, miten yhdistys voi avustaa haluamiaan kohteita Viron liityttyä Euroopan unioniin, Tarton sokeain koulun siirryttyä Viron valtion omistukseen opetusministeriön alaisuuteen ja koulun tukikeskuksen lakattua olemasta vuonna 2005.
Päätöstapaamisessa selvisi, että yhdistys voi jatkaa Emajoen koulun avustamista erityisen avustustilin kautta. Tilille maksetut ulkomaiset avustukset voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen mihin avustuksen antaja on määrännyt. Selvityksen jälkeenkin Tarton sokeain koulu on tärkein yhteistyökumppanimme.
Aikaisemman sopimuksen voimassaoloaikana koulu valitsi avustettavan opiskelijan ja koulu toimitti yhdistykselle raportin avustussummien käyttämisestä. Lisäksi tukikeskuksen kautta apua oli ohjattu vapaaehtoislukupalvelun koordinaattorien palkkaukseen.
Joensuun yliopistossa tohtoriksi väitellyttä Aatu Moilasta yhdistys muisti lahjoittamalla Daisy-soittimen. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan aiheena oli suomalaiset sokeainkoulut kansakoulujen rinnalla 1865-1939. Aatu Moilanen on Suomen ensimmäinen sokeana tohtoriksi väitellyt henkilö.
Hallitus päätti tukea Virosta Suomeen muuttaneen Osmo Salmen kirjallista toimintaa. Salmi on kirjoittamassa omakustanteena kirjasarjaa elämästään Neuvosto-Karjalassa. Tähän mennessä kirjoja on ilmestynyt kaksi. Yhdistys tuki Osmo Salmen kirjan "Lapsuuteni Neuvosto-Karjalassa" julkaisemista 500 eurolla.
Vuoden lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoilla 42.4 % (vuotta aiemmin 39 %), korkomarkkinoilla 32.6 % (38 %) ja muissa arvopapereissa 25.8 % (23 %). Sijoituksista yli puolet on sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusten laskennallinen tuotto (käyvän arvon muutos) oli vuonna 2006 noin 11.4 % (11,7 %).
Yhdistyksen taloudellinen tilanne on edelleenkin vakaa. Taseen loppusumma 31.12.2006 oli 3.155.181 euroa, oman pääoman ollessa ilman rahastoja 1.184.386 euroa. Vuotta aikaisemmin ne olivat 3.061.192 ja 1.092.021 euroa.
Tilikauden tuloslaskelman osoittama ylijäämä oli 92.364 (35.669) euroa.
Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Matti Jatkola (Tampere, vuosikokoukseen asti), varapuheenjohtaja Matti Sorakivi (Helsinki, vuosikokoukseen asti), puheenjohtaja (vuosikokouksesta alkaen) Timo Matsinen (Jyväskylä), varapuheenjohtaja (vuosikokouksesta alkaen) Ari Lahtinen (Helsinki), sekä jäsenet Per-Olof Stenvall (Helsinki), Saila Tiainen (Helsinki), Antti Vuori (Helsinki) Ari Talja (Espoo, vuosikokouksesta alkaen) ja Jyrki Rajala (Helsinki, vuosikokouksesta alkaen)
Hallitus valitsi yhdistyksen sihteeriksi Jyrki Rajalan ja taloudenhoitajaksi Per-Olof Stenvallin.
Vuosikokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi Tuula Savolaisen ja Raimo Salmelan sekä varatilintarkastajiksi Hilkka Väänäsen ja Kari Kääriäisen.
Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Yhdistys on pitänyt vuoden 2006 aikana 6 hallituksen kokousta. Sihteerin ja taloudenhoitajan käyttöön hankittiin HP-merkkiset kannettavat tietokoneet tarvittavine ohjelmistoineen.
Kertomusvuoden aikana jäsenistöä muistettiin kahdella kirjeellä. Kesäkuisen Kirjeen mukana lähetettiin vuoden 2006 toimintasuunnitelman lyhennelmä ja jäsenmaksupankkisiirto.
Helmikuussa pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 13 yhdistyksen jäsentä.