Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja tiedonsaantia, valvoo Celia-kirjaston asiakkaiden etuja sekä seuraa ääni- ja pistekirjojen tuotantotekniikoiden kehittymistä. Samalla jatkamme perinteistä avustustoimintaamme ja edistämme kansainvälistä yhteistyötä. Yhdistys tukee näkövammaisia ulkomailla erityisesti Virossa.
Vuosi 2007 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen 118. toimintavuosi. Vuoden lopussa yhdistyksessä oli 125 jäsentä, joista 65 näkövammaisia.
Kuluneen toimintavuoden aikana yhdistyksen keskeistä toimintaa oli näkövammaisten kirjallisuusharrastuksen edistäminen, edunvalvonta ja päätöksentekijöihin vaikuttaminen. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla toiminta sai uuden painopisteen Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alueyhdistysten ja niiden alaisten paikallisyhdistysten daisytuotannon tukemisessa.
Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen tärkein edunvalvonnallinen tehtävä on edelleen seurata Daisy-järjestelmän käyttöönottoa. Daisy-standardi mahdollistaa äänen, tekstin ja kuvien yhdistämisen samaan digitaaliseen julkaisuun. Monipuolisimmillaan Daisy-julkaisussa on mukana sekä teksti että ääni. Tällainen ns. Daisy-hybridijulkaisu voi olla mainio apu muillekin kuin näkövammaisille henkilöille.
Kertomusvuonna Celia-kirjastossa tuotettiin kaikki uudet kirjat Daisy-muodossa. Oppikirjat on tehty jo usean vuoden ajan Daisy-äänikirjoiksi. Toimintavuoden lopussa päättyi C-kasettien lainaus. Celia-kirjaston asiakkaat saavat tarvitsemansa Daisy-soittimet Näkövammaisten Keskusliiton Daisy-projektin kautta ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Opiskelijoiden ja koululaisten Daisy-soittimet rahoittaa puolestaan Kela ja keskussairaalat. Soitin on jo yli puolella Celian asiakkaista.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys aloitti yhdessä Celia-kirjaston kanssa neljännen Daisy-rakenteeseen perustuvan hybridikirjan tuotannon. Hybridikirjat esittelevät Daisyn mahdollisuuksia monipuolisesti, rajoittumatta ääneen luettuihin kirjoihin. Tuotettava kirja on Ilmari Susiluodon teos Venäläisen Tietoyhteiskunnan Synty ja Kehitys.
Yhdistyksen domain ja WWW-sivut osoitteessa http://www.nky.fi ovat toimintavuoden aikana sijainneet Datamappi OY:n webhotellissa. Sivuilla on mm. kuvia yhdistyksen toiminnasta, perustietoa yhdistyksestä ja ajankohtaisia kuulumisia. Pääpaino sivujen rakentamisessa on ollut sisällön tuottamisessa.
Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa toimii Iiro Nummela ajalla 1.10.2006-30.9.2010. Yhdistyksen edustajan tehtävänä on valvoa Celia-kirjaston käyttäjien etua.
Yhdistyksen varsinaisena edustajana Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuustossa toimii Timo Matsinen kaudella 2004-2008. Hänen henkilökohtaisena varamiehenään toimii Ari Lahtinen.
Yhdistyksen jäsen Markku Vaittinen on Näkövammaisten Keskusliiton hallituksessa.
Ari Talja toimi kuluneen vuoden aikana Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Daisy-kuuntelulaiteprojektin ohjausryhmässä. Työryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin etenemistä.
Yhdistyksen edustajana maaliskuussa 2007 Näkövammaisten Keskusliitto ry:n järjestöpäivillä oli Ari Talja. Yhdistyksen sihteeri Jyrki Rajala osallistui Näkövammaisten Keskusliitto ry:n toimihenkilöpäiville Elokuussa 2007. Gyöngyi Pere-Antikainen edusti yhdistystä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n strategiapalaverissa syyskuussa 2007.
Helmikuussa 2003 Celia-kirjaston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan kirjaston yhteydessä toimii lainaajien edustajista koostuva raati. Raadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Yhdistys vastaa raadin toiminnasta aiheutuvista kuluista. Raati laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen sekä lyhyen toimintakatsauksen edellisen vuoden toimintaan.
Toimintavuonna äänikirjaraadissa yhdistyksen valitsemina Celia-kirjaston asiakkaiden edustajina olivat Gyöngyi Pere-Antikainen, Riikka Hänninen, Outi Jyrhämä sekä Jukka Penttilä. Varajäsenenä oli Eija-Liisa Markkula. Näkövammaisten Keskusliiton äänittämöä edusti Jan-Erik Huldin. Celian edustajana oli Pirjo Nironen. Raadin sihteerinä toimi Marita Kuusela Celiasta. Raadin toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa.
Äänikirjaraadin toimintaan yhdistys varasi 2100 euroa. Raati käytti 2810 euroa.
Yhdistys tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa yhteensä 2320 eurolla. Kohteina olivat mm. Näkövammaisteatterin osallistuminen työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n osallistuminen Jyväskylän Kirjamessuille, kirjoittajakurssi Onnelassa ja verkkokirjoituskurssi.
Yhdistys osallistui Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n järjestämän kirjailijavierailun kuluihin 200 eurolla. Vieraana oli näkövammainen kirjailija Teijo Romppanen. Yhdistys osallistui Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alaisuudessa toimivan Näkövammaismuseon 9.11.2007 järjestämän Näkövammaisten Kansalaistoiminta 100 vuotta-juhlaseminaarin järjestelykuluihin 1000 eurolla.
Yhdistys osallistui Näkövammaisten Keskusliitto ry:n 14.12.2007 järjestämän Daisy-seminaarin kustannuksiin 1100 eurolla. Timo Matsinen käytti tilaisuudessa yhdistyksen puheenvuoron.
Toimintavuoden aikana yhdistys on osallistunut Näkövammaisten Keskusliitto
ry:n alueyhdistysten ja näiden alaisuudessa toimivien paikallisyhdistysten
äänilehtitoiminnan digitalisoinnin tukemiseen myöntämällä avustuksia lehtien
tuotannossa tarvittavien laitteiden ja tietokoneohjelmien hankintaan. Tuki
on tarpeen siirryttäessä C-kasettipohjaisesta äänilehtituotannosta
Daisy-tuotantoon. Toimintaan on maksettu ja varattu tukea yhteensä 10268
euroa. Tukea ovat saaneet seuraavat yhdistykset:
- Espoonseudun Näkövammaiset ry
- Hyvinkään Näkövammaiset ry
- Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry
- Keski-Uudenmaan Näkövammaiset ry
- Lapin Näkövammaiset ry
- Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ry
- Pohjanmaan Näkövammaiset ry
- Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry
- Pohjois-Kymen Näkövammaiset ry
- Porvoon Seudun Näkövammaiset ry
Näkövammaisten kirjastoyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa. Celia-kirjaston tavoitteena on rakentaa digitaalinen kirjasto ja vahvistaa sen roolia asiantuntijalaitoksena. Tavoitteet edellyttävät voimakasta panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamisessa on tärkeää yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Konferenssi- ja opintomatkat ulkomaille ovat haasteellista työtä ajankohtaisen uuden tiedon hankkimiseksi, näkemyksellisyyden kehittämiseksi ja yhteyksien solmimiseksi. Koska valtionhallinto edellyttää laitosten supistavan matkustuskulujaan, ei kirjastolla virkamatkojen jälkeen riitä rahaa opinto- ja konferenssimatkoihin.
Yhdistyksen hallituksessa seuraamme jatkuvasti Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Pyrimme vaikuttamaan niin kirjaston johtoon kuin viranomaisiinkin, että palvelutaso säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla tai jopa paranisi.
Yhdistys tuki Celia-kirjaston toimintaa myöntämällä 16160 euroa henkilökunnan kongressi- ja opintomatkoihin. Yhdistys tarjosi Celian henkilökunnalle 10.12. perinteiset joulukahvit.
Yhdistys tuki Mirja Kallion ja Aino Kallion julkaisemien omakustannekirjojen julkaisemista. Mirja Kallion kirjaa 50-luvun kokemuksista Sokeain ammattikoulusta tuettiin 350 eurolla. Aino Kalliolle myönnettiin yhteensä 1600 euroa toimittamiensa 'Satua ja perinteitä' -kirjan jatko-osan ja 'Karpalonkosken kuohuja' -kirjan painatuskustannuksiin.
Hallitus päätti tukea Pia Petterssonin koskettelukirjaprojektia, jossa käännetään suomeksi lapsille tarkoitettu kirjasarja Djur från A till Ö. Projekti alkaa vuonna 2008.
Vuoden lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoilla 44.5 % (vuotta aiemmin 42.4 %), korkomarkkinoilla 30.5 % (32.6 %) ja muissa arvopapereissa 25.0 % (25.8 %). Sijoituksista yli puolet on sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusten laskennallinen tuotto (käyvän arvon muutos) oli vuonna 2007 noin 7.45 % (11,4 %).
Yhdistyksen taloudellinen tilanne on edelleenkin vakaa. Taseen loppusumma 31.12.2007 oli 3.249.920 euroa, oman pääoman ollessa ilman rahastoja 1.261.980 euroa. Vuotta aikaisemmin ne olivat 3.155.181 ja 1.384.386 euroa.
Tilikauden tuloslaskelman osoittama ylijäämä oli 77.594 (92.364) euroa.
Toimintavuotena yhdistyksen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Timo Matsinen (Jyväskylä), varapuheenjohtaja Ari Lahtinen (Helsinki) sekä jäsenet Per-Olof Stenvall (Helsinki), Saila Tiainen (Helsinki), Antti Vuori (Helsinki, vuosikokoukseen asti), Gyöngyi Pere-Antikainen (Helsinki, vuosikokouksesta alkaen), Ari Talja (Espoo) sekä Jyrki Rajala (Helsinki).
Hallitus valitsi yhdistyksen sihteeriksi Jyrki Rajalan sekä taloudenhoitajaksi Per-Olof Stenvallin.
Vuosikokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi Tuula Savolaisen ja Raimo Salmelan sekä varatilintarkastajiksi Hilkka Väänäsen ja Kari Kääriäisen.
Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Yhdistys on pitänyt vuoden 2006 aikana 6 hallituksen kokousta.
Kertomusvuoden aikana jäsenistöä muistettiin kahdella kirjeellä. Kesäkuisen Kirjeen mukana lähetettiin vuoden 2006 toimintasuunnitelman lyhennelmä ja jäsenmaksupankkisiirto.
Helmikuussa pidettyyn yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen osallistui 12 yhdistyksen jäsentä.
Äänikirjaraati on Celia-kirjaston yhteydessä toimiva kirjaston lainaajien edustajista koostuva yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kirjaston tuottamien äänikirjojen laadun edistäminen. Sen toiminnasta on sovittu Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n ja Celia û Näkövammaisten kirjaston yhteistyösopimuksella v. 2003.
Vuonna 2007 äänikirjaraati toteutti perustehtäväänsä Celian tuottamien äänikirjojen luentaan liittyvien asioiden laadunvalvojana. Se kuunteli ja arvioi äänikirjan lukijoina toimivien luentaa systemaattisesti sekä asiakaspalautteen perusteella. Lisäksi se arvioi äänikirjan lukijoiksi pyrkivien luentaa kuuntelemalla koelukijoiden lukunäytteet. Toimintavuoden aikana äänikirjaraati kokoontui yksitoista kertaa.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n hallituksen nimeäminä näkövammaisjärjestöjen edustajina raatiin kuuluivat vuonna 2007 Riikka Hänninen (raadin puheenjohtaja), Jan-Erik Huldin (jäsen), Outi Jyrhämä (jäsen), Jukka Penttilä (jäsen), Gyöngyi Pere-Antikainen (jäsen) ja Eija-Liisa Markkula (varajäsen). Kirjaston nimeämänä edustajana raadissa oli Pirjo Nironen (sihteeri). Ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä raadissa toimi puhetekniikan lehtori Malla Kuuranne Teatterikorkeakoulusta. Toimintavuosi 2007 oli järjestyksessä toinen äänikirjaraadin nelivuotisesta toimikaudesta.
Äänikirjan lukijaksi pyrkivien koeäänityksiä raati arvioi 57 (v. 2006 50) kappaletta. Niiden perusteella suositeltiin lukijaksi 16 (16) henkilöä, joista 14 suoraan lukunäytteiden perus-teella ja kahta heidän tehtyään koekirjan, joka arvioitiin. Kaikista äänikirjan lukijaksi suositelluista kaksi (4) oli ruotsinkielisiä.
Lisäksi arvioitiin kahden jo lukijana toimivan lukunäytteet heidän tarkoituksenaan laajentaa lukemansa kirjallisuuden aluetta.
Lukijaseurannassa kuunneltiin vuoden aikana otteita 51 äänikirjasta kaikkiaan 23 lukijalta (mm. kaikki ruotsinkieliset äänikirjan lukijat). Arviot toimitettiin tiedoksi äänittämöille.
Kokouksissaan äänikirjaraati käsitteli 49 (v. 2006 37) asiakaspalautetta. Asiakaspalautteen perusteella otettiin kuunneltaviksi kahden lukijan lukemia äänikirjoja.
Koulutustarpeiden kartoittamiseksi järjestettiin äänikirjan lukijoille kysely toukokuussa. Ehdotusten pohjalta järjestettiin lokakuussa äänenhuollon koulutustilaisuus, johon osallistui 22 lukijaa sekä kaksi raadin jäsentä. Kouluttajana toimi puhetekniikan lehtori Malla Kuuranne (Teak).
Käynnistettiin lukijoiden työvälineeksi tarkoitetun kielten asiantuntijaluettelon laatiminen.
Koelukijoiden henkilötietolomaketta uudistettiin erityisesti Äänikirjaraadin suositus ûkohdan osalta.
Keväällä 2007 raadille perustettiin oma sähköpostilista Näkövammaisten Keskusliiton tiedonhallintapalveluiden kautta. Tarkoituksena oli edistää asiakaspalautteen antamista, lisätä raadin jäsenten vuorovaikutusta asiakkaisiin ja lukijoihin sekä helpottaa raadin sisäistä viestintää.
Osana raadin jäsenten kouluttamista järjestettiin tutustumiskäynti Näkövammaisten Keskusliiton äänittämöön toukokuussa.