Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja tiedonsaantia, valvoo Celia-kirjaston asiakkaiden etuja sekä seuraa ääni- ja pistekirjojen tuotantotekniikoiden kehittymistä. Samalla jatkamme perinteistä avustustoimintaamme ja edistämme kansainvälistä yhteistyötä.
Vuosi 2009 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen 120. toimintavuosi. Pistekirjoituksen isän Louis Braillen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Vuoden lopussa yhdistyksessä oli 122 jäsentä, joista näkövammaisia 66. Kuluneen toimintavuoden aikana yhdistyksen keskeistä toimintaa oli näkövammaisten kirjallisuusharrastuksen edistäminen, edunvalvonta, päätöksentekijöihin vaikuttaminen ja näkövammaisille tarkoitetun daisytuotannon tukeminen.
Toimintavuoden aikana vakiinnutti toimintansa Suomen Daisy-konsortio, jossa Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry on mukana perustajajäsenenä.
Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen tärkein edunvalvonnallinen tehtävä on edelleen seurata Daisy-järjestelmän käyttöönottoa. Daisy-standardi mahdollistaa äänen, tekstin ja kuvien yhdistämisen samaan digitaaliseen julkaisuun. Monipuolisimmillaan Daisy-julkaisussa on mukana sekä teksti että ääni. Tällainen ns. Daisy-yhdistelmäjulkaisu voi olla mainio apu muillekin kuin näkövammaisille henkilöille.
Kertomusvuonna Celia-kirjastossa tuotettiin kaikki uudet äänikirjat Daisy-muodossa. Lisäksi jatkettiin vanhojen äänikirjojen digitointia analogisilta masternauhoilta. Yhdistyksen hallitus ja Celian edustaja keskustelivat toukokuussa olemassa olevan äänikirjavaraston digitointiprojektin edistymisestä ja onnistumisesta. Äänikirjoista oli digitoitu jo yli 95%.
Hallitus muistutti, että ennen digitoinnin aloitusta Celia lupasi Daisy-kirjoihin laatua: Rakenne luvattiin tehdä ainakin kaikkiin niihin kirjoihin, joissa kirjan rakenne on olennainen osa kirjan lukuprosessia.
Hallitus pystyi osoittamaan lukuisin esimerkein, ettei lupausta ollut pidetty, vaan kaikki kirjat on digitoitu suoraviivaisesti 0.5 - 2 tunnin paloissa. Celian edustaja myönsi asian, mutta sanoi: 'Kirjastolla ei ole mahdollisuutta eikä voimavaroja korjata jo aikaisemmin tehdyissä kirjoissa esiintyviä puutteita." Hallitus kuitenkin kehoitti miettimään mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi ja tarvittaessa kääntymään yhdistyksen puoleen tuen saamiseksi.
Daisy-tuotanto laajeni asteittain näkövammaisyhdistysten piirissä. Näkövammaiset saavat tarvitsemansa Daisy-soittimet Näkövammaisten Keskusliiton Daisy-projektin kautta ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Opiskelijoiden ja koululaisten Daisy-soittimet rahoittaa puolestaan Kela ja keskussairaalat.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys tuotti yhdessä Celia-kirjaston kanssa Henrika Tandefeltin teoksen "Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia" Daisy-rakenteeseen perustuvaksi yhdistelmäkirjaksi. Tämä oli kuudes yhteistuotanto. yhdistelmäkirjat, joita ennen kutsuttiin hybridikirjoiksi, esittelevät Daisyn mahdollisuuksia monipuolisesti, rajoittumatta ääneen luettuihin kirjoihin. Tandefeltin teos palkittiin vuoden lopussa Suomen Kirjasäätiön jakamalla Tieto-Finlandia -tunnustuspalkinnolla.
Toukokuussa 2008 Celia-kirjaston, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n perustama Suomen Daisy-konsortio vakiinnutti toimintansa. Se sai kaksi uutta jäsentä: Keskuspuiston ammattiopiston ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n.
Yhdistyksen domain ja WWW-sivut osoitteessa http://www.nky.fi ovat toimintavuoden aikana sijainneet Datamappi OY:n webhotellissa. Sivuilla on mm. kuvia yhdistyksen toiminnasta, perustietoa yhdistyksestä ja ajankohtaisia kuulumisia. Pääpaino sivujen rakentamisessa on ollut sisällön tuottamisessa.
Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa toimii Iiro Nummela ajalla 1.10.2006-30.9.2010. Yhdistyksen edustajan tehtävänä on valvoa Celia-kirjaston käyttäjien etua.
Yhdistyksen varsinaisena edustajana Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuustossa toimii Timo Matsinen kaudella 2008-2012. Hänen henkilökohtainen varamiehensä on Ari Lahtinen.
Yhdistyksen jäsen Markku Vaittinen on Näkövammaisten Keskusliiton hallituksen 2. varapuheenjohtaja.
Suomen Daisy-konsortion vuosikokouksessa 26.5.2009 yhdistystä edustivat Timo Matsinen, Jyrki Rajala ja Per-Olof Stenvall.
Suomen Daisy-konsortion syyskokouksessa 25.11.2009 yhdistystä edustivat Timo Matsinen, Per-Olof Stenvall. sekä Jyrki Rajala.
Hallitus valitsi Jyrki Rajalan yhdistyksen edustajaksi Suomen Daisy-konsortion yhteistyöryhmään.
Yhdistyksen edustajaksi Näkövammaisten Keskusliitto ry:n järjestöpäiville maaliskuussa 2009 hallitus valitsi Ari Taljan.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n ja Celia-kirjaston välisen yhteistyösopimuksen mukaan kirjaston yhteydessä toimii äänikirjaraati, joka koostuu kirjaston asiakkaista, äänittämön ja kirjaston edustajasta sekä asiantuntijajäsenestä. Raadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Yhdistys vastaa raadin toiminnasta aiheutuvista kuluista. Raati laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen sekä lyhyen toimintakatsauksen edellisen vuoden toimintaan.
Toimintavuonna äänikirjaraadissa yhdistyksen valitsemina Celia-kirjaston asiakkaita edustivat Gyöngyi Pere-Antikainen, Riikka Hänninen, Outi Jyrhämä sekä Jukka Penttilä. Varajäsenenä oli Eija-Liisa Markkula. Äänittämöjen edustajana toimi Mika Sairanen celian äänittämöstä. Pirjo Nironen Celia-kirjastosta oli raadin sihteerinä ja äänenkäytön asiantuntijana oli Malla Kuuranne-Autelo.
Raadin toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Toimikautensa päätteeksi raati jakoi äänikirjapalkinnon. Palkinnon sai näyttelijä, lausuntataiteilija Maija-Liisa Ström lukemastaan Eeva Joenpellon teoksesta Kuin kekäle kädessä. Raati jakoi myös kunniapalkinnot Tuomo Holopaiselle pitkäaikaisesta työstä äänikirjanlukijana ja lukemastaan José Saramagon teoksesta Oikukas kuolema sekä Seela Sellalle lukemastaan omaelämäkerrallisesta teoksesta Se palaa!
Vuoden äänikirja julkistettiin Celia-kirjastossa 20.1.2010 nyt viidennen kerran. Palkinnon tarkoituksena on korostaa laadukkaan äänikirjan merkitystä näkövammaisille. Palkinto myönnetään äänikirjan lukijalle, koska lukija ammattitaidollaan vaikuttaa ratkaisevasti kirjan sisällön välittymiseen kuulijalle.
Äänikirjaraadin toimintaan yhdistys varasi 5000 euroa. Raati käytti 3835,92 euroa.
Toimintavuoden aikana Celian ja Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n yhteistyösopimusta uudistettiin. Uudessa sopimuksessa korostuu raadin tehtävä äänikirjatuotannon laadun arvioinnissa ja Celian asiakkailta saadun palautteen huomioiminen. Raadin toimikausi lyheni kolmeen vuoteen.
Celia-kirjaston ja Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n välisen äänikirjaraatia koskevan sopimuksen mukaan raatiin kuuluu vähintään seitsemän jäsentä, joista yksi edustaa kirjastoa, yksi äänikirjoja tuottavia äänittämöjä ja yksi on äänenkäytön asiantuntija. Muut ovat kirjallisuutta aktiivisesti ja monipuolisesti harrastavia kirjaston asiakkaita.
NKL:n tiedonhallintapalvelun postirobotti-alueilla olleessa ilmoituksessa pyydettiin hakijaa perustelemaan, miksi hän pitää itseään sopivana äänikirjaraatiin. Ilmoituksen perusteella hakemuksia tuli 11 henkilöltä. Lisäksi osa vanhan raadin jäsenistä kertoi olevansa käytettävissä.
Yhdistyksen hallitus nimesi uuteen äänikirjaraatiin kolmivuotiskaudelle 1.1.2010 - 31.12.2012 kirjaston asiakkaita edustaviksi jäseniksi Riikka Hännisen, Eija-Liisa Markkulan, Mikki Liusvaaran ja Sari Taljan sekä varajäseniksi Lasse Jalosen ja Gyöngyi Pere-Antikaisen. Celiasta nimettiin Pirjo Nironen, äänittämöiden edustajaksi Mika Sairanen ja äänenkäytön asiantuntijaksi Malla Kuuranne-Autelo.
Yhdistys tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimintaa myöntämällä yhteensä 1150 euroa kahden kirjailijavierailun ja kahden kirjoittamisen verkkokurssin toteuttamiseen.
Yhdistys myönsi alkuvuodesta 800 euroa kahteen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n yhdessä järjestämään Stara-vierailuun. Vierailut eivät kuitenkaan toteutuneet vuoden 2009 aikana.
Toimintavuoden aikana yhdistys on jatkanut eri näkövammaisyhdistysten äänilehtitoiminnan digitalisoinnin tukemista myöntämällä avustuksia lehtien tuotannossa tarvittavien kalusteiden, laitteiden ja tietokoneohjelmien hankintaan. Tuki on tarpeen siirryttäessä C-kasettipohjaisesta äänilehtituotannosta Daisy-tuotantoon. Tilikauden aikana myönnettiin tukea Etelä-Savon Näkövammaiset ry:lle, Kainuun näkövammaiset ry:lle ja Satakunnan näkövammaiset ry:lle yhteensä 5257,96 euroa.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa. Celia-kirjaston tavoitteena on rakentaa digitaalinen kirjasto ja vahvistaa sen roolia asiantuntijalaitoksena. Tavoitteet edellyttävät voimakasta panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamisessa on tärkeää yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Konferenssi- ja opintomatkat ulkomaille ovat haasteellista työtä ajankohtaisen uuden tiedon hankkimiseksi, näkemyksellisyyden kehittämiseksi ja yhteyksien solmimiseksi. Valtionhallinnon säästöohjelman seurauksena kirjastolla ei virkamatkojen jälkeen riitä rahaa opinto- ja konferenssimatkoihin.
Yhdistyksen hallituksessa seuraamme jatkuvasti Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Pyrimme vaikuttamaan niin kirjaston johtoon kuin viranomaisiinkin, että palvelutaso säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla tai jopa paranisi.
Yhdistys tuki Celia-kirjaston toimintaa myöntämällä 10000 euroa henkilökunnan kongressi- ja opintomatkoihin. Yhdistys tarjosi Celian henkilökunnalle 16.12.2009 perinteiset joulukahvit.
Yhdistys tuki Keski-Suomen näkövammaiset ry:n ja Aino Kallion omakustannekirjojen julkaisemista molempia 1500 eurolla. 'Nähdään' on Keski-Suomen näkövammaiset ry:n julkaisema antologia, johon on koottu kirjoituksia näkövammaisille järjestettyjen kirjoituskilpailujen sadosta. Aino Kallion toimittama 'Pihaton porukka' on jatko-osa hänen aiempaan kirjaansa, jota yhdistys tuki.
Pistekirjoituksen isän Louis Braillen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Iiriksessä järjestettiin 15.5.2009 Braille-iltamat. Näkövammaisten keskusliiton anomuksesta yhdistys myönsi tilaisuudelle 200 euron tuen, mitä ei kuitenkaan ole pyydetty maksuun. Juhlavuoden merkeissä yhdistys tuki myös 16 näkövammaisen ranskankielen opiskelijan ja heidän avustajansa matkaa Ranskaan 1800 eurolla. Matkalla ryhmä tutustui näkövammaisten kirjastoon Pariisissa sekä vieraili Louis Braillen kodissa.
Yhdistys myönsi 2000 euron avustuksen Kinotar oy:lle äänikuvailun toteuttamiseksi Klaus Härön palkitun elokuvan 'Postia pappi Jaakobille' dvd-versioon. Kyseessä on historiallisesti ensimmäinen kaupalliseen jakeluun tullut suomalainen dvd-elokuva, jolla kuvailu näkövammaisia varten on toteutettu.
Suomen näkövammaissäätiö vietti 10-vuotisjuhlaansa ja Arvo Karvinen 75-vuotisjuhlaansa 7.1.2009 Iiriksessä. Yhdistys muisti sankareita 200 eurolla. Jyrki Rajala edusti yhdistystä tilaisuudessa.
Yhdistys lahjoitti 200 euroa Steleto ry:lle sen juhliessa 90-vuotista toimintaansa. Ari Talja edusti kirjastoyhdistystä juhlassa.
Toimintasuunnitelmassa ollut kurssi 'Miten minusta tulee skannaaja?' ei toteutunut vuonna 2009 yrityksestä huolimatta. Yhteistyökumppanin eli kurssipaikan ja kouluttajan löytäminen osoittautui ylivoimaiseksi.
Tilikauden 2009 lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta oli osakemarkkinoilla 36% (2008 lopussa 30%), korkomarkkinoilla 36% (40%) ja muissa arvopapereissa 28% (30%). Edellisvuoden tapaan sijoituksista hieman yli puolet on sijoitusrahasto-osuuksia.
Maailman taloutta koetteelee edelleenkin vuonna 2008 alkanut lama. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo on kuitenkin noussut edellisen vuoden lopun 3.332 teurosta 3.867 teuroon. Tilikauden 2008 583 teuron arvonalennuksista on palautunut tilikaudella 2009 195 teuroa. Arvojen pysyvyydestä ei kuitenkaan ole täysiä takeita. Omaisuuserien markkina- ja kirjanpitoarvot ilmenevät vuoden 2009 taseesta ja liitetiedoista.
Tilikauden tuloslaskelma osoittaa 238.246,68 euron ylijäämää (480 teuron alijäämä) 195.292,14 euron palautuneiden arvonalennusten jälkeen. Tilikauden 2009 toiminnallinen tulos oli täten 42.954,54 euroa ylijäämäinen.
Toimintavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana toimi Timo Matsinen (Jyväskylä) ja varapuheenjohtajana Gyöngyi Pere-Antikainen (Helsinki). Hallituksen varsinaisina jäseninä olivat Ari Lahtinen (Helsinki), Per-Olof Stenvall (Helsinki), Saila Tiainen (Vantaa), Jyrki Rajala (Helsinki) sekä Ari Talja (Espoo).
Hallitus nimesi kokouksessaan 2/2009 yhdistyksen sihteeriksi Jyrki Rajalan sekä taloudenhoitajaksi Per-Olof Stenvallin.
Vuosikokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi Tuula Savolaisen ja Raimo Salmelan sekä varatilintarkastajiksi Kirsi Haasasen ja Kari Kääriäisen.
Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Hallitus on pitänyt vuoden 2009 aikana kuusi kokousta.
Yhdistyksen taloudenhoitaja osallistui 5.11.2009 KHT-yhdistyksen kurssille "Yhdistykset ja säätiöt. Ajankohtaista tilinpäätöksessä ja verotuksessa 2009".
Kertomusvuoden aikana jäsenistöä muistettiin kolmella jäsenkirjeellä. Kesäkuun jäsenkirjeen mukana oli lyhennelmä vuoden 2009 toimintasuunnitelmasta ja tiedot vuoden 2009 jäsenmaksun maksamiseksi. Niitä, joilta jäsenmaksu oli maksamatta vielä marraskuun lopussa, muistutettiin asiasta Joulukuun jäsenkirjeessä.
Helmikuun 23. päivänä pidettyyn yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen osallistui 15 yhdistyksen varsinaista jäsentä.
Äänikirjaraati on Celia-kirjaston yhteydessä toimiva yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kirjaston tuottamien äänikirjojen laadun edistäminen. Sen toiminnasta on sovittu vuonna 2003 solmitulla ja vuonna 2008 päivitetyllä Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n ja Celia — Näkövammaisten kirjaston yhteistyösopimuksella.
Vuosi 2009 päätti äänikirjaraadin nelivuotisen toimintakauden 2006-2009, joka oli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tiivis jakso raadin toiminnassa. Läpi kauden toiminta painottui koelukijoiden lukunäytteiden arviointiin johtuen Celian uusien yhteistyöäänittämöiden lukijarekrytoinnista. Kuunneltujen koeäänitteiden määrä vaihteli vuosittain 50:stä 109:ään, ja suoraan lukunäytteiden perusteella äänikirjanlukijaksi suositeltujen osuus kaikista lukijaksi pyrkineistä 24,6 %:sta 32,0 %:iin.
Äänikirjojen lainaajilta saadun asiakaspalautteen määrä vaihteli toimintakauden aikana 37:stä 64:ään. Suurin määrä palautteita (64) saatiin tarkasteluvuonna, mihin todennäköisesti vaikutti osaltaan raadin aktiivinen tiedotustoiminta Vuoden äänikirjan valintaan liittyen.
Toimintakauden aikana äänikirjaraati järjesti kaksi äänenkäytön koulutustilaisuutta äänikirjanlukijoille sekä avoimen yleisötilaisuuden "Lukija kohtaa lukijan" kirjaston asiakkaille ja lukijoille.
Raadin toimintaa ja tiedonvälitystä tehostettiin perustamalla keväällä 2007 raadille sähköpostilista ja oma tiedotusfoorumi Celia-kirjaston intranetiin sekä siirtymällä vuoden 2009 alusta lähtien sähköiseen viestintään raadin antamien arviointien ja palautteiden välittämisessä.
Vuonna 2009 raati toteutti perustehtäväänsä Celian tuottamien äänikirjojen luentaan liittyvien asioiden laadunvalvojana kuuntelemalla koelukijoiden lukunäytteitä sekä myös otteita jo lukijana toimivien lukemista äänikirjoista. Lisäksi järjestettiin lukijoille äänenhuollon koulutusta.
Merkittävä panostus raadilta oli Vuoden äänikirjan valinta sekä siihen liittyvät järjestelyt.
Vuonna 2009 raatiin kuuluivat Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n hallituksen nimeäminä edustajina Jukka Penttilä (raadin puheenjohtaja), Gyöngyi Pere-Antikainen (varapuheenjohtaja), Outi Jyrhämä (jäsen), Riikka Hänninen (jäsen, poissa kevään 2009) ja Eija-Liisa Markkula (varajäsen).
Äänittämöiden edustajana raadissa oli Mika Sairanen ja kirjaston nimeämänä edustajana Pirjo Nironen (sihteeri). Ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä raadissa toimi puhetekniikan lehtori Malla Kuuranne Teatterikorkeakoulusta.
Toimintavuoden aikana äänikirjaraati kokoontui kaksitoista kertaa.
Äänikirjan lukijaksi pyrkivien koeäänityksiä raati arvioi 92 kappaletta (v. 2008 109). Suoraan lukunäytteiden perusteella suositeltiin lukijaksi 27 (33) henkilöä, mikä on 29,3% (30,3%) kaikista koelukijoista. Heistä suomenkielisiä oli 24 henkilöä ja englannin-, ranskan- ja saksankielisiä kutakin 1 henkilö. Lisäksi kuudelle koelukijalle esitettiin yhden kirjan lukemista kokeeksi ja tämän koekirjan arviointia. Koekirjoja kuunneltiin vuoden aikana kaksi, joista toisen lukijaa (ruotsinkielinen) suositeltiin äänikirjanlukijaksi.
Vuoden aikana kuunneltiin otteita kuudentoista (v. 2008 0 kpl) jo lukijana toimivan henkilön lukemista kirjoista.
Kokouksissaan äänikirjaraati käsitteli 64 asiakaspalautetta (v. 2008 39). Asiakaspalautteen perusteella kuunneltiin lukijaseurannassa otteita äänikirjoista yhdeltä lukijalta.
Lokakuussa (20.10.) järjestettiin lukijoille äänenhuollon koulutustilaisuus Celiassa. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 18 lukijaa ja äänittämöiden edustajaa. Kouluttajana toimi raadin asiantuntijajäsen, puhetekniikan lehtori Malla Kuuranne.
Äänikirjaraadin lukijoille tekemä lukuohje ja Celia-kirjaston lukuohje yhdistettiin yhdeksi ohjeeksi.
Valittiin toimikauden viimeisenä vuonna Vuoden äänikirja 2009, joka julkistettiin 20.1.2010 Celiassa. Vuoden äänikirja -palkinto luovutettiin näyttelijä, lausuntataiteilija Maija-Liisa Strömille hänen lukemastaan Eeva Joenpellon teoksesta Kuin kekäle kädessä. Perusteluissa kiitettiin varsinkin Strömin erinomaista Lohjan seudun murteen hallintaa sekä kirjan henkilöhahmojen vivahteikasta tulkintaa.
Lisäksi jaettiin kaksi kunniapalkintoa oivallisesta, kuulijan huomioon ottavasta luennasta. Kunniapalkinnon saivat puhealan ammattilainen, lausuntataiteilija Tuomo Holopainen pitkäaikaisesta työstään äänikirjanlukijana ja lukemastaan Joså Saramagon teoksesta Oikukas kuolema sekä näyttelijä, lausuntataiteilija Seela Sella lukemastaan omaelämäkerrallisesta teoksesta Se palaa!
Vuoden äänikirjan valintaprosessissa saatiin Celian asiakkailta 28 hyväksyttävää ehdotusta Vuoden äänikirjaksi.
Perinteisten tehtävien lisäksi raati toteutti syyskuussa 2009 ensimmäistä kertaa äänikirjojen laajemman laadunarvioinnin, jossa arvioitiin Celian käyttämien viiden palveluntarjoajan vv. 2008-2009 tuottamia äänikirjoja satunnaistettuna pistokokeena. Kaikkiaan arvioitiin 22 äänikirjaa asteikolla 1-5, jossa numero yksi vastasi erittäin heikkoa ja numero viisi erittäin hyvää. Kustakin äänikirjasta arvioitiin yleisvaikutelma, lukijan ääni ja äänenkäyttö, lukijan luenta sekä lukijan sopivuus kyseiseen kirjaan. Arvioinnin tuloksia käytettiin Celian järjestämään äänittämöiden kilpailutukseen.