Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja tiedonsaantia, valvoo Celia-kirjaston asiakkaiden etuja sekä seuraa ääni- ja pistekirjojen tuotantotekniikoiden kehittymistä. Samalla jatkamme perinteistä avustustoimintaamme ja edistämme kansainvälistä yhteistyötä. Vuosi 2010 oli Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen 121. toimintavuosi. Vuoden lopussa yhdistyksessä oli 129 jäsentä, joista näkövammaisia 72. Kuluneen toimintavuoden aikana yhdistyksen keskeistä toimintaa oli näkövammaisten kirjallisuusharrastuksen edistäminen, edunvalvonta, päätöksentekijöihin vaikuttaminen ja näkövammaisille tarkoitetun daisytuotannon tukeminen.
Toimintavuoden aikana laajensi toimintaansa Suomen Daisy-konsortio, jossa Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry on mukana perustajajäsenenä.
Daisy-standardi on vakiinnuttanut asemansa Suomessa sekä äänilehti- että äänikirjatuotannossa Daisy-standardi mahdollistaa äänen, tekstin ja kuvien yhdistämisen samaan digitaaliseen julkaisuun. Monipuolisimmillaan Daisy-julkaisussa on mukana sekä teksti että ääni. Tällainen ns. Daisy-yhdistelmäjulkaisu voi olla mainio apu muillekin kuin näkövammaisille henkilöille. Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n tärkein edunvalvonnallinen tehtävä on seurata ja edistää Daisy-järjestelmän käyttöä ja kehitystyötä Suomessa.
Kertomusvuonna Celia-kirjasto jatkoi äänikirjakokoelmansa kartuttamista uusilla kirjoilla sekä digitoi vanhaa materiaalia Daisy-muotoon. Yhdistyksen hallitus kantoi erityistä huolta digitoidun vanhan kirjakokoelman teknisestä laadusta, jossa on ollut selkeitä puutteita.
Daisy-tuotanto laajeni asteittain näkövammaisyhdistysten piirissä. Näkövammaiset saavat tarvitsemansa Daisy-soittimet Näkövammaisten Keskusliiton Daisy-projektin kautta ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Opiskelijoiden ja koululaisten Daisy-soittimet rahoittaa puolestaan Kela ja keskussairaalat.
Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry juhlisti 120-vuotista toimintaansa tuottamalla Juha Maasolan teoksen "Kirves" ja Laura Lahdelman toimittaman teoksen "Leonardo da Vinci: Työpäiväkirja" Daisy-yhdistelmäkirjoiksi. Yhdistelmäkirjan tarkoitus on esitellä Daisy-standardin mahdollisuuksia monipuolisesti, rajoittumatta ainoastaan ääneen luettuun kirjaan.
Toukokuussa 2008 perustettu Suomen Daisy-konsortio, jossa yhdistys on perustajajäsenenä yhdessä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n ja Celia-kirjaston kanssa, vakiinnutti ja kehitti toimintaansa. Yhdistyksen osuus vuoden 2010 kansainvälisestä jäsenmaksusta oli 5944 euroa.
Yhdistyksen domain ja WWW-sivut osoitteessa http://www.nky.fi ovat toimintavuoden aikana sijainneet Datamappi OY:n webhotellissa. Sivuilla on mm. kuvia yhdistyksen toiminnasta, perustietoa yhdistyksestä ja ajankohtaisia kuulumisia. Pääpaino sivujen rakentamisessa on ollut sisällön tuottamisessa.
Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa toimi Iiro Nummela ajalla 1.10.2006-30.9.2010. Hänen seuraajakseen valittiin Markku Vaittinen kaudelle 1.10.2010-30.9.2014. Yhdistyksen edustajan tehtävänä on valvoa Celia-kirjaston käyttäjien etuja.
Yhdistyksen varsinaisena edustajana Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuustossa toimii Timo Matsinen kaudella 2008-2012. Hänen henkilökohtainen varamiehensä on Ari Lahtinen. Yhdistyksen hallituksen jäsen Markku Vaittinen on Näkövammaisten Keskusliiton hallituksen 2. varapuheenjohtaja.
Suomen Daisy-konsortion vuosikokouksessa 15.4.2010 yhdistystä edustivat Per-Olof Stenvall, Jyrki Rajala ja Ari Talja.
Suomen Daisy-konsortion syyskokouksessa 29.11.2010 yhdistystä edustivat Per-Olof Stenvall, Markku Vaittinen ja Jyrki Rajala.
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n Kajastus-työryhmässä toimivat Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n edustajina Saila Tiainen ja Ari Talja.
Yhdistyksen edustajaksi Näkövammaisten Keskusliitto ry:n järjestöpäiville maaliskuussa 2010 yhdistyksen hallitus valitsi Markku Vaittisen.
Per-olof Stenvall osallistui elokuussa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n järjestämille toimihenkilöpäiville.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n ja Celia-kirjaston välisen yhteistyösopimuksen mukaan kirjaston yhteydessä toimii äänikirjaraati, joka koostuu kirjaston asiakkaista, äänittämön ja kirjaston edustajasta sekä asiantuntijajäsenestä. Raadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Yhdistys vastaa raadin toiminnasta aiheutuvista kuluista. Raati laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen sekä lyhyen toimintakatsauksen edellisen vuoden toimintaan.
Kolmivuotiskaudella 1.1.2010 - 31.12.2012 äänikirjaraadissa Celia-kirjaston asiakkaita edustavat Riikka Hänninen, Eija-Liisa Markkula, Mikki Liusvaara ja Sari Talja sekä varajäseninä Lasse Jalonen ja Gyöngyi Pere-Antikainen. Celiaa edustaa Pirjo Nironen ja kirjoja tuottavia äänittämöjä edustaa Mika Sairanen. Äänenkäytön asiantuntijana toimii Malla Kuuranne-Autelo.
Yhdistys varasi 5000 euroa äänikirjaraadin toimintaan, josta raati äytti 4646 euroa.
Yhdistys tuki Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n julkaisemaa ajastus-lehteä maksamalla lehden näkövammaisten kirjoittajien alkkioita 10.000 euroa sekä osallistumalla Kulttuuripalvelun kirjallisuustoiminnan tukemiseen 2.000 eurolla.
Toimintavuoden aikana yhdistys on jatkanut eri näkövammaisyhdistysten äänilehtitoiminnan digitalisoinnin tukemista myöntämällä avustuksia lehtien tuotannossa tarvittavien kalusteiden, laitteiden ja tietokoneohjelmien hankintaan. Tuki on tarpeen siirryttäessä C-kasettipohjaisesta äänilehtituotannosta Daisy-tuotantoon. Tilikauden aikana myönnettiin tukea Satakunnan Näkövammaiset ry:lle 840 euroa.
Näkövammaisten kirjastoyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa. Celia-kirjaston tavoitteena on rakentaa digitaalinen kirjasto ja vahvistaa sen roolia asiantuntijalaitoksena. Tavoitteet edellyttävät voimakasta panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamisessa on tärkeää yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Konferenssi- ja opintomatkat ulkomaille ovat haasteellista työtä ajankohtaisen uuden tiedon hankkimiseksi, näkemyksellisyyden kehittämiseksi ja yhteyksien solmimiseksi. Valtionhallinnon säästöohjelman seurauksena kirjastolla ei virkamatkojen jälkeen riitä rahaa opinto- ja konferenssimatkoihin. Yhdistyksen hallituksessa seuraamme jatkuvasti Celia-kirjaston toimintaa ja palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden kannalta. Pyrimme vaikuttamaan niin kirjaston johtoon kuin viranomaisiinkin, että palvelutaso säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla tai jopa paranisi.
Kertomusvuonna yhdistys myönsi Celia-kirjastolle matkatukea 15000 euroa, josta 5000 euroa määrättiin käytettäväksi henkilökunnan 120-vuotisjuhlaretkeen Cely Mechelinin asuintalolle Raaseporiin. Matkatukea maksettiin 14.784 euroa, äänikirjapalkintojen jakotilaisuutta tuettiin 395 eurolla ja Celia-kirjaston henkilökunnalle järjestettyä joulukahvi-tilaisuutta 255 eurolla.
Yhdistys antoi tukea 2067 euroa Viron Tartossa sijaitsevalle näkövammaisten koululle oppimateriaalin tuottamiseen.
Yhdistys tuki Mirja Kallion omakustannekirjan "Jaakko Kuitunen suksilla" painatuskuluja 700 eurolla. Marika Leinonen-Vainion Tuntumaa-taidenäyttelyn näyttelykirjan painattamista pistekirjoitukselle yhdistys tuki 305 eurolla. Tuula Pennasen oman runomatinean järjestämistä Celia-kirjaston tiloissa Tuettiin 235 eurolla. Annukka Hämäläiselle maksettiin 134 euron tuki opintoihin Oriveden opistossa. Pia Petterssonin projektia "ABC elänaiheinen kosketteluaapinen" tuettiin 2000 eurolla. Tuki myönnettiin jo 2007, mutta projektin viivästymisestä johtuen se uudistettiin vuonna 2010.
Aprillipäivänä 2010 tuli kuluneeksi 120 vuotta Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry:n perustamisesta. Yhdistys juhlisti merkkivuottaan järjestämällä juhlaseminaarin 13.10.2010. Tilaisuuden juontajana toimi Markku Virtanen ja juhlapuheen piti Kulttuuriministerin erityisavustaja Marcus Rantala. Tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin näkövammaisten tiedonsaannin menneisyyttä ja tulevaisuutta. Muusta ohjelmasta vastasivat Ryhmäteatteri sekä Tuomo Holopainen. Vuoden 2010 talousarviossa juhlia varten oli varattu 10000 euron määräraha, josta käytettiin 7345 euroa.
Tilikauden 2010 lopussa yhdistyksen sijoitusvarallisuudesta osakemarkkinoilla oli 40% (2009 lopussa 36%), korkomarkkinoilla 36% (36%) ja muissa arvopapereissa 24% (28%). Edellisvuosien tapaan sijoituksista hieman yli puolet on sijoitusrahasto-osuuksissa.
Maailman ja etenkin EU-alueen taloustilanne on edelleenkin epävarma. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo on kuitenkin noussut edellisen vuoden lopun 3.867 teurosta 4.313 teuroon ja tilikauden sijoitustuotot 56 teuroa huomioiden, kasvu oli 11,9% (24,6%), mutta 2008 laskua oli 31,2%.
Tilikauden 2008 583 teuron arvonalennuksista tilikaudella 2009 palautui 195 teuroa ja tuottoina realisoitui 79 teuroa, sekä tilikaudella 2010 palautui 97 teuroa.
Omaisuuserien markkina- ja kirjanpitoarvot ilmenevät tilikauden 2010 taseesta ja liitetiedoista. Tuloslaskelma osoittaa 91.671 euron ylijäämää (238 teuron ylijäämä) 97.476 euron palautuneiden arvonalennusten jälkeen. Täten tilikauden toiminnallinen tulos oli 5.805 euroa alijäämäinen.
Toimintavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana toimi Timo Matsinen (Jyväskylä) ja varapuheenjohtajana Ari Talja (Hämeenlinna). Hallituksen varsinaisina jäseninä olivat Gyöngyi Pere-Antikainen (Helsinki), Ari Lahtinen (Helsinki), Per-Olof Stenvall (Helsinki), Saila Tiainen (Jyväskylä) vuosikokoukseen asti, markku Vaittinen (Porvoo) vuosikokouksesta alkaen sekä Jyrki Rajala (Helsinki). Hallitus nimesi kokouksessaan 2/2009 yhdistyksen sihteeriksi Jyrki Rajalan sekä taloudenhoitajaksi Per-Olof Stenvallin. Vuosikokous valitsi varsinaisiksi tilintarkastajiksi Tuula Savolaisen ja Raimo Salmelan sekä varatilintarkastajiksi Kirsi Haasasen ja Kari Kääriäisen.
Yhdistyksen hallituksen ja työryhmien yhteydenpito kokousten välillä samoin kuin yhteydenpito sidosryhmiin tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Hallitus on pitänyt vuoden 2010 aikana seitsemän kokousta.
Kertomusvuoden aikana jäsenistöä muistettiin kahdella jäsenkirjeellä. Kesäkuun jäsenkirjeen mukana oli lyhennelmä vuoden 2010 toimintasuunnitelmasta ja tiedot vuoden 2010 jäsenmaksun maksamiseksi. Niitä, joilta jäsenmaksu oli maksamatta vielä marraskuun lopussa, muistutettiin asiasta Joulukuun jäsenkirjeessä. Helmikuun 22. päivänä pidettyyn yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen osallistui 14 yhdistyksen varsinaista jäsentä.