Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry
Toimintasuunnitelma vuodelle 2006 - 117. toimintavuosi


Sisältö
1 Toiminnan ja toimintaympäristön kuvaus
1.1 Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot
1.2 Toimintaympäristön kuvaus ja lähivuosien muutokset
1.3 Lähivuosien painopisteet
2 Oikeuksien valvonta ja vaikuttamistyö
2.1 Lukemisen apuvälineet
2.2 Celia-kirjaston toiminnan edellytykset
2.3 Näkövammaisten henkilökohtaiset tietoyhteiskuntavalmiudet
2.4 Esteetön tietoyhteiskunta
2.5 Vuoden 2006 tulostavoitteet
3 Avustustoiminta ja yhteishankkeet
3.1 Yhteistyö Celia-kirjaston kanssa
3.2 Yhteistyö näkövammaisyhteisöjen kanssa
3.3 Viro-yhteistyö
3.4 Muut avustukset ja apurahat
3.5 Vuoden 2006 tulostavoitteet
4 Viestintä
4.1 Vuoden 2006 tulostavoitteet
5 Hallinto
5.1 Hallitus ja toimikunnat
5.2 Talous
5.3 Vuoden 2006 tulostavoitteet
LIITE 1: Äänikirjaraadin toimintasuunnitelma vuodelle 2006
Toimintasuunnitelman laadinnassa käytettyjä dokumentteja

1 Toiminnan ja toimintaympäristön kuvaus

1.1 Toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot

Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen tarkoitus on edistää näkövammaisten kirjallisuusharrastusta, vaikuttaa näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämiseen sekä seurata tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Sääntöjensä mukaan yhdistys voi mm.
- järjestää kurssi- ja kerhotoimintaa
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- tukea taloudellisesti näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja
- tukea kirjastoalan tutkimusta ja koulutusta

1.2 Toimintaympäristön kuvaus ja lähivuosien muutokset

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry toimii kiinteässä yhteistyössä Celia - Näkövammaisten kirjaston kanssa. NKY on Näkövammaisten Keskusliitto ry:n toimialayhdistys. Yhdistyksen muita tärkeitä kohde- ja yhteistyöryhmiä ovat sen jäsenet, päättäjät, viranomaiset, sisällön ja palvelujen tuottajat sekä näkövammaisyhteisöt ja niiden jäsenet.

Yhdistyksen toimintaympäristöön vaikuttavat sen yhteistyökumppanien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Uudistetun kirjastolain mukaan kirjastolla on uusia verkkoajan tavoitteita. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Näkövammaisten kirjaston toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ovat mm.
. väestön ikääntyminen ja näkövammaisten kirjastopalveluiden kysynnän kasvu
. tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen
. esteettömyyteen pyrkivä yhteiskunta
. tekijänoikeuslain ja vapaakappalelain uudistuminen

Näitä muutoksia kuvataan tarkemmin tämän toimintasuunnitelman lopussa luetelluissa asiakirjoissa.

1.3 Lähivuosien painopisteet

. Näkövammaisten kirjaston toiminnan edellytysten turvaaminen
. vaikuttaminen lukemisen apuvälineiden saatavuuteen näkövammaisille
. näkövammaisten henkilökohtaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen
. vaikuttaminen kirjasto- ja tietoyhteiskuntapalvelujen saavutettavuuteen
. näkövammaistahojen tiedonvälityksen digitalisoinnin tukeminen ja vauhdittaminen
. tuottajariippumattoman julkaisujen haku- ja välitysjärjestelmän käyttöönotto

Näitä painopistealueita ja vuoden 2006 tulostavoitteita käsitellään tarkemmin jäljempänä.

2 Oikeuksien valvonta ja vaikuttamistyö

NKY edistää näkövammaisten kirjastopalvelujen laatua yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja. NKY seuraa Celia-kirjaston palvelujen tasoa näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta sekä vaikuttaa yhdessä Näkövammaisten Keskusliiton kanssa viranomaisiin ja kirjaston johtoon palveluiden kehittämiseksi ja vähintään nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. NKY:n edustaja Celia-kirjaston johtokunnassa tuo esiin kirjaston käyttäjien näkökulmaa ja valvoo heidän etujaan. Yhdistyksen edustajana Celia-kirjaston johtokunnassa jatkaa Timo Matsinen.

Celia-kirjaston yhteydessä toimivan äänikirjaraadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Liitteenä 1 on esitys äänikirjaraadin toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2006.

2.1 Lukemisen apuvälineet

Jokaiselle näkövammaiselle on jatkossakin turvattava oikeus lukemiseen sekä kaikille kansalaisille maksuttomiin kirjastopalveluihin kotipaikasta ja vamman asteesta riippumatta. Nykyisen Näkövammaisten kirjastoa koskevan lain mukaan äänikirjojen kuuntelulaitepalvelun järjestäminen ei sisälly kirjaston tehtäviin. Julkisen sektorin apuvälinepalvelut (terveydenhuolto ja KELA) eivät myönnä Daisy-soittimia näkövammaisille henkilöille lukuun ottamatta koululaisia ja opiskelijoita.

Näkövammaisten Keskusliiton Daisy-soitinten lainauspalvelu Celia-kirjaston asiakkaille on käynnistynyt RAY:n rahoittamana. Tavoitteena on, että vuonna 2006 2000-3000 äänikirjojen lainaajaa noin 11000 äänikirjalainaajasta olisi saanut käyttöönsä Daisy-soittimen. NKY vaikuttaa yhdessä muiden tahojen kanssa näkövammaisten lukemisen apuvälineiden edelleen järjestämiseksi ja riittävän rahoituksen saamiseksi niihin.

Digitaalisten kuunteluvälineiden yleistyminen on johtanut C- kasettinauhurien yleisen saatavuuden heikkenemiseen ja hintojen nousuun. Verkkojulkaisujen lukemiseen soveltuvat kannettavat päätelaitteet yleistyvät ja niiden hinnat laskevat lähivuosina. Erilaiset kannettavat soittimet, älypuhelimet ja kämmenmikrot mahdollistavat lähitulevaisuudessa julkaisujen kuuntelun samaan tapaan kuin kannettavat C-kasettinauhurit. NKY pitää tärkeänä näiden vaihtoehtoisten lukemisen apuvälineiden soveltuvuuden käyttäjälähtöistä arviointia.

2.2 Celia-kirjaston toiminnan edellytykset

Celia-kirjasto tuottaa uudet äänikirjat Daisy-muotoon ja on aloittanut myös CDR-levyille tallennetun Daisy-muodossa olevan kaunokirjallisuuden lainauksen asiakkailleen, joilla on käytössään Daisy-lukija. Celia-kirjasto joutuu toistaiseksi valmistamaan teoksista C-kasettikopioita lainattavaksi, mikä lisää siirtymävaiheen kustannuksia.

Celia-kirjaston analogisessa äänikirjakokoelmassa on noin 30 000 nimekettä, joista kirjaston tavoitteena on vuoteen 2009 mennessä siirtää Daisy-muotoon vähintään puolet. Jos Celia-kirjasto ei saa riittävästi lisämäärärahaa äänikirjakokoelman nopeaan digitointiin, on vaarana, että lainakokoelma on 3-5 vuoden kuluttua nykyistä huomattavasti suppeampi, mikä tarkoittaisi palvelutason heikkenemistä.

Daisy-järjestelmään siirtyminen on tärkeä edunvalvonnallinen haaste yhdistykselle. NKY vaikuttaa riittävän määrärahan saamiseksi äänikirjakokoelman digitointiin niin, että äänikirjakokoelma digitoitaisiin mahdollisimman kattavasti. Lisäksi NKY vaikuttaa Daisy-standardin eri muotojen - esimerkiksi tekstimuotoisen Daisyn - hyödyntämisen puolesta.

Ns. omalaina eli CD on demand -palvelussa asiakkaalle lähetettävä julkaisu poltetaan cd-levylle eikä sitä palauteta. Celia-kirjaston mukaan Daisy- äänikirjojen välittäminen on tarkoituksenmukaisempaa hoitaa CD on demand -palveluna kuin lainausmallilla. CD on demand -palvelu on ajoitettu käynnistymään Celia-kirjastossa vuonna 2006. Celia-kirjaston tavoitteena on kokeilla äänikirjojen verkkosiirtoa vuosina 2006-2007 ja ottaa käyttöön äänikirjojen verkkovälitys CD on demand -palvelun rinnalle vuonna 2008.

Laajakaistayhteyksien ja lukemisen apuvälineiden hintakehitys johtanee lähivuosina verkkojulkaisujen käytön merkittävään kasvuun. Äänijulkaisujen verkkovälityksen käyttöönotto edellyttää arviointia, joka kattaa sekä Celia- kirjaston että muiden sisällöntuottajien aineiston välityksen ja lukemisen apuvälineet. Taustatietoina voitaisiin hyödyntää esim. Kanadan, Australian ja Ruotsin kokemuksia.

RAY:n näkövammaispostiin myöntämää avustusta on vuodesta 2005 alkaen ollut mahdollista käyttää myös sähköisten julkaisujen verkkovälityksestä aiheutuviin tietoliikennekustannuksiin. Celia-kirjaston asiakkaiden laajakaistayhteyksien käyttöä ja mahdollisuuksia subventioihin tulisi selvittää.

Celia-kirjaston tavoitteena on edistää Daisy-standardin käyttöä näkövammaisyhteisöjen ja myös muiden organisaatioiden keskuudessa. Suomen Daisy-foorumin toimintaa tulisi jatkaa ja kehittää. NKY tukee näitä tavoitteita. Daisy-standardin mahdollisuuksista kerrotaan myös näkövammaisyhteisön ulkopuolella esim. julkisyhteisöjen tuottamien oppaiden tuotannossa. NKY vaikuttaa Celia-kirjaston ja kirjakustantajien välisen yhteistyön sekä yleisten myytävien ja lainattavien sähköisten julkaisujen saavutettavuuden puolesta.

2.3 Näkövammaisten henkilökohtaiset tietoyhteiskuntavalmiudet

Vuoden 2002 lopussa opetusministeriö julkaisi raportin Digitaalinen sisältötuotanto - strategiset tavoitteet ja toimintaehdotukset, jossa muun muassa korostettiin, että kaikilla suomalaisilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä perusvalmiudet ja kyky käyttää media- ja kommunikaatioteknologiaa. Tavoitteeseen päästään raportin mukaan käynnistämällä ja toteuttamalla Kansallinen Mediakasvatusohjelma, jossa keskeinen rooli on perusopetuksella, yleisillä kirjastoilla ja Yleisradiolla sekä muilla kansallisilla radio- ja televisioyhtiöillä.

Näkövammaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen tähtääviä RAY:n rahoittamia alueellisia projekteja on käynnissä eri puolilla. Näkövammaisten Keskusliitolla on myös alueellisia vapaaehtoisia mikrotukihenkilöitä. NKY edistää näkövammaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia tekemällä yhteistyötä mm. näiden projektien kanssa.

2.4 Esteetön tietoyhteiskunta

Esteettömyys tarkoittaa laajasti määritellen jokaisen yksilön mahdollisuutta osallistua ja olla mukana elämän kaikilla osa-alueilla. Tietoyhteiskunnan palveluista on tulossa arkipäiväisiä hyödykkeitä, ja niiden esteettömyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Haasteeseen on vastattu esimerkiksi viestintäpalvelujen esteettömyysstrategialla, jonka keskeisiä tavoitteita ovat erityisryhmien painoarvon ja näkyvyyden lisääminen viestintäsektorilla sekä tietoisuuden lisääminen vammaisten ja iäkkäiden ihmisten kohtaamista ongelmista viestintäpalvelujen vastaanottamisessa.

Strategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman taustalla ovat EU:n ns. yleispalveludirektiivi sekä Suomen hallituksen laajakaistastrategia, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut käyttäjien erityisryhmät huomioon ottavan esteettömyysstrategian. Hallituksen laajakaistastrategian vaikuttavuustavoitteena on ollut mm. että vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on 1.000.000 laajakaistaliittymää (kotitalouksista yli 40 %). Tämä onkin yleisesti osapuilleen toteutunut, mutta näkövammaisten keskuudessa huonommin. Näkövammaisten omakin tietoyhteiskuntastrategia edistää näkövammaisten ihmisten täysipainoista osallistumista tietoyhteiskuntaan. Näkövammaisten Keskusliiton laatiman strategian toteutumisen varmistaminen on keskeinen osa näkövammaisten saavutettavuustyötä, johon NKY osallistuu.

NKY vaikuttaa tiedottamalla ja avustustoiminnallaan siihen, että tietoyhteiskunnan palveluista tulisi erityisesti näkövammaisille saavutettavia. Kaikkien kansalaisten osallistumismahdollisuudet tulisi varmistaa asettamalla palvelujen saavutettavuudelle vähimmäisvaatimukset lainsäädännössä, toimintaohjeissa sekä kilpailuttamiskriteeristöissä. Esteettömyyden tulisi olla vaatimuksena mm. kirjastopalvelujen ja oppimisympäristöjen tarjouspyynnöissä.

2.5 Vuoden 2006 tulostavoitteet

1. Rahoitetaan äänikirjaraadin toiminta yhdistyksen ja Celia-kirjaston solmiman yhteistyösopimuksen sekä liitteen 1 mukaisesti.

2. Osallistutaan Daisy-kuuntelulaitepalveluprojektin ohjaukseen.

3. Vaikutetaan määrärahan saamiseksi ja lisäämiseksi äänikirjakokoelman digitointiin.

3 Avustustoiminta ja yhteishankkeet

NKY voi järjestää kurssi- ja kerhotoimintaa sekä tukea näkövammaisten kirjallisuusharrastusta ja kirjastoalan tutkimusta ja koulutusta. Apurahoista ja avustuksista tiedotetaan ainakin näkövammaisyhteisön ja kirjastoalan lehdissä sekä sähköisillä kanavilla.

Yhdistyksen varsinaisena edustajana Näkövammaisten Keskusliiton liittovaltuustossa kaudella 2004-2008 toimii Timo Matsinen ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Matti Jatkola.

3.1 Yhteistyö Celia-kirjaston kanssa

Celia-kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. NKY rahoittaa edelleen toimintavuoden aikana Celia- kirjaston pistekirjatiedostojen muuntamista nykyaikaisten standardien mukaiseen, eri jakelumuotojen käytön mahdollistavaan sähkökirjamuotoon. Tämän Celia-kirjaston digitaalisen kirjaston toteutumista tukevan projektin tarkoitus on vauhdittaa Celia-kirjaston verkkokirjakokoelman kasvattamista.

NKY tukee Celia-kirjaston työntekijöiden ammatillista koulutusta ja virkistäytymistä myöntämällä avustusta erityisesti henkilöstön koulutukseen. Yhdistys myöntää avustusta Celia-kirjaston matkakustannuksiin, koska Celia-kirjastolla ei virkamatkojen jälkeen riitä rahaa opinto- ja konferenssimatkoihin, jotka ovat tarpeen mm. yhteyksien solmimiseksi ja näkemyksellisyyden kehittämiseksi.

3.2 Yhteistyö näkövammaisyhteisöjen kanssa

NKY toimii yhteistyössä näkövammaisjärjestöjen kanssa kirjallisuuspainotteisten kulttuuritapahtumien järjestämiseksi.

Celia-kirjaston verkkopalvelustrategian mukaisesti kirjasto on rakentanut saavutettavan palveluportaalin, jonka kautta näkövammaiset voivat päästä käsiksi saavutettavaan verkkomateriaaliin. Kirjasto tarjoaa tässä portaalissa informaatioaineistoa, asiointipalveluja, omia verkkotuotteitaan sekä ulkopuolisten tuottajien saavutettavaa materiaalia. Eri tuottajien materiaaleja ei vielä kuitenkaan voi hakea yhdeltä luukulta. Verkkopalvelustrategian edelleen toteutuminen edellyttää kaikkien näkövammaisyhteisöjen sitoutumista sekä mm. niiden sisältötuotantoprosessien uudistamista.

NKY edistää näkövammaisyhteisöjen tietoisuutta tiedonsaantipalveluiden toimintaympäristön muutoksista ja näkemyksen muodostamista näkövammaisyhteisöjen roolista tiedonvälityksessä sekä muutosten edellyttämistä kehittämistarpeista. NKY voi tehdä aloitteita merkittäviin parannuksiin tähtäävien sisältötuotannon ja muiden näkövammaisten tiedonsaantia edistävien hankkeiden luomiseksi. Yhdistys voi tukea näkövammaisyhteisöjen hajautetun sisältötuotannon valmiuksia ja käyttöönottoa mm. järjestämällä koulutusta ja osallistumalla hankkeiden ohjaukseen.

NKL Tiedonhallintapalvelun skannaavat asiakkaat ovat kasvattaneet merkittävästi sähkökirjatarjontaa näkövammaisille. Skannaustoimintaa voidaan tukea esimerkiksi järjestämällä kursseja tai kokoontumisia. Oppi-, tieto- ja sanakirjojen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on vielä huomattavia puutteita, joiden vähentämiseksi ja poistamiseksi edelleen tarvitaan näkövammaisyhteisöjen yhteisiä ponnistuksia. NKY voi osallistua tai järjestää tukea tällaisille hankkeille.

3.3 Viro-yhteistyö

Aikaisempi sopimuskumppani Tarton Emajoen -koulun tukikeskus on lopetettu koulun siirtyessä Viron valtion omistukseen. NKY pyrkii neuvottelemaan Tarton-Emajoen koulun kanssa uuden avustussopimuksen oppimateriaalin tuottamiseksi Viron näkövammaisille opiskelijoille ja vapaaehtoislukupalvelun jatkamisesta.

3.4 Muut avustukset ja apurahat

NKY jakaa kohdeapurahoja ja avustuksia näkövammaisten kirjallisuusharrastukseen sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja muihin hankkeisiin, jotka parantavat tai lisäävät näkövammaisten kirjastopalveluja, osallistumista tietoyhteiskuntaan tai tiedonsaantia tai ovat muuten yhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaisia.

3.5 Vuoden 2006 tulostavoitteet

4. Jatketaan vielä noin 200 pistekirjatiedoston muunnos verkkokirjoiksi.

5. Osallistutaan Celia-kirjaston henkilökunnan kokous- ja konferenssimatkojen kustannuksiin.

6. Rahoitetaan ajankohtaisen Daisy-hybridikirjan tuotanto Celia-kirjaston kokoelmaan.

7. Neuvotellaan uusi avustussopimus Tarton sokeain koulun kanssa.

8. Järjestetään kirjojen vapaaehtoisille skannaajille kokoontuminen ja/tai kursseja.

9. Tuetaan Daisy lukija- ja tuotanto-ohjelmistojen kehittämistä ja käyttöönottoa yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

4 Viestintä

NKY:n ulkoisen viestinnän tarkoitukseksi voidaan tiivistää näkövammaisten kirjastopalveluihin ja tiedonsaantiin liittyen:
- tarpeiden ja palveluiden tunnettuuden lisääminen
- tuen saaminen ja myönteisen suhtautumisen vahvistaminen sekä
- alan toimijoiden yhteistyön ja tietojen vaihdon edistäminen.

NKY voi sääntöjensä mukaan harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa. NKY laatii viestintäsuunnitelman ja julkistaa yhdistyksen www-sivut. Jäsenkirjeitä pyritään lähettämään kaksi. Jäsenkirjeisiin voidaan sisällyttää myös itse toimitettua tai hankittua aineistoa.

4.1 Vuoden 2006 tulostavoitteet

10. Julkaistaan saavutettavat ja helposti päivitettävät yhdistyksen www- sivut.

11. Julkaistaan jäsenkirje(itä) mustavalkoisena, pistekirjoituksena, äänitteenä ja sähköisesti.

5 Hallinto

5.1 Hallitus ja toimikunnat

Vuosikokouksen valitsema hallitus vastaa toimintasuunnitelman toimeenpanosta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kuusi varsinaista jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa kolme. Hallitus asettaa tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa sekä valmistelemaan päätösasioita.

Jäsenrekisterin ylläpidosta ja muista hallintotehtävistä huolehtii yhdistyksen sihteeri. Kirjanpidosta sekä taloussuunnittelusta ja -seurannasta huolehtii yhdistyksen taloudenhoitaja. Muihin tehtäviin voidaan palkata määräaikaista henkilöstöä tai tehtävät voidaan ulkoistaa.

NKY on valtakunnallinen yhdistys, jonka hallituksen ja toimikuntien jäsenet asuvat maan eri osissa. Hallituksen ja toimikuntien keskinäinen yhteydenpito sekä yhteydenpito sidosryhmiin tapahtuu pääasiassa sähköpostitse.

5.2 Talous

NKY:n taloudellinen asema on vakaa ja mahdollistaa laajemman toiminnan takavuosiin verrattuna. Vuoden 2006 varsinaisen toiminnan kulujäämäksi on budjetoitu - 56700 euroa (kun se vuonna 2005 oli -39680 euroa). NKY voi sääntöjensä mukaan hallita ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä vastaanottaa jälkisäädöksiä ja muita lahjoituksia.

Yhdistyksen varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan tavoitteet sekä omaisuuslajien, toimialojen ja sijoituskohteiden tavoitteelliset vaihteluvälit määritellään hallituksen hyväksymässä sijoitusstrategiassa.

5.3 Vuoden 2006 tulostavoitteet

12. Kokeillaan etäkokousten lisäksi myös muita päätöksenteon joustavuutta lisääviä toimintatapoja.

13. Seurataan, miten NKL-yhteisön keskitetty jäsenrekisterisovellus toimii.

14. Saavutetaan mahdollisimman alhaisella riskillä 6 % sijoitusten nimellistuotto, joka muodostuu korko- ja osinkotuotoista sekä arvonmuutoksista.

15. Valvotaan sijoitusstrategian ajantasaisuutta,

16. Selvitetään täyden palvelun varainhoidon tarkoituksenmukaisuus.

17. Kartoitetaan mahdollisuuksia täydentää sijoituskohdevalikoimaa arvopaperimuotoisilla kiinteistösijoituksilla.


LIITE 1: Äänikirjaraadin toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Äänikirjaraadin tehtävänä on äänikirjojen laadun edistäminen. Äänikirjaraati toimii Celia-kirjaston yhteydessä ja koostuu kirjallisuutta aktiivisesti ja monipuolisesti harrastavista kirjaston asiakkaista. Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry rahoittaa äänikirjaraadin toiminnan yhdistyksen ja Celia-kirjaston välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Toimintavuoden aikana raati kokoontuu säännöllisesti ja toteuttaa perustehtäväänsä äänikirjojen laadunvalvojana ja suositusten antajana kuuntelemalla ja arvioimalla lukijoiksi pyrkiviä sekä kirjastoon tulleen palautteen pohjalta jo lukutehtävissä toimivia. Äänikirjaraati kutsuu tarvittaessa kokouksiinsa asiantuntijoita.

Toimintavuoden aikana äänikirjaraadissa kuunnellaan ja arvioidaan kaikki tämänhetkiset lukijat.


Toimintasuunnitelman laadinnassa käytettyjä dokumentteja

1. Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry:n säännöt

2. DAISY (Digital Accessible Information System) on saavutettavien sähköisten julkaisujen standardi, josta saa lisätietoja mm. osoitteista
http://www.daisy.org ja http://www.celialib.fi/daisy.html.

3. Celia-kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelma 2006-2009. (http://www.celialib.fi/tts2006-2009.pdf)

4. Näkövammaistyön tavoiteohjelma vuoteen 2010. Näkövammaisten Keskusliitto ry. (http://www.celialib.fi/info/netra.html)

5. Näkövammaisten tiedonsaantistrategian luonnos. Näkövammaisten Keskusliitto ry. (http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/tiedons.htm)

6. Kohti esteetöntä viestintää - Strategia ja toimenpideohjelma. Luonnos 13.9.2004. Liikenne- ja viestintäministeriö. (http://www.lvm.fi)

7. Kirjastostrategia 2010 - tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2003:1. (http://www.minedu.fi)


takaisin alkuun