Kirjaston ensimmäinen säilynyt lainaajaluettelo on vuodelta 1896. Ensimmäinen lainaaja, josta on tietoja, oli Friz Smedslund Mikonkadulta. 7.1.1896 hän lainasi Runebergin Hannan ja Kuningas Fjalarin sekä Wecksellin Daniel Hjortin. Vähän myöhemmin hän lainasi Sokrateesta kertovan kirjan sekä Chateaubriandin Atalan. Näistä lainoista hän maksoi yhteensä 25 penniä. Ruotsiksi lukeva Smedslund oli vuoden ahkerin lainaaja. Hän lainasi seitsemän koko vuonna helsinkiläisille lainaksi annetuista 31 niteestä.

Valtaosa kirjaston käyttäjistä oli Helsingin sokeainkoulun oppilaita. Sokeainkoulu sijaitsi vielä vuonna 1896 Maneesikatu 6:ssa, josta se vuonna 1898 muutti Ensi linja 1:een aivan kirjaston viereen. Lainaajia kävi kirjastossa koko vuonna yhteensä vain 12 henkeä, joista kahdeksan oli sokeainkoulusta. Saattoi käydä niinkin, ettei kuukauden aikana kirjastoa käyttänyt kuin yksi lainaaja. Myöhempinä vuosina lainaajakuntaan liittyi mm. sokeain miesten työlaitoksen ja Helsingin köyhäinkodin asukkaita.

Vuonna 1896 lainattiin kirjastosta Helsinkiin 31 nidettä. Kaukolainat eivät ole mukana luettelossa. Puolet lainoista oli ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ja suosituin kirja oli Chateaubriandin Atala. Uskonnollista kirjallisuutta lainattiin seitsemän nidettä ja historiaa kuusi nidettä. Ainoa lainattu suomenkielinen kirja oli tuntemattoman tekijän kirjoittama kertomus Kaksi lasta jotka etsivät taivasta ja löysivät sen. Ruotsinkielisten lainojen suuri määrä johtui sokeainkoulun ruotsinkielisyydestä. Kirjastoa hoitanut Lilly Boström ei ilmeisesti edes osannut suomea, päätellen siitä, että lainatuiksi on joinain vuosina kirjattu sellaisia teoksia kuin "Isäänta ja ränkki" sekä "Kertomuksia iltapohukssi".

Seuraavien vuosien aikana yksi suurimmista suosikeista oli Välskärin kertomukset. Varsinkin naiset lainasivat uskonnollista kirjallisuutta. Myös kirjaston harvoja yhteiskunnallisia kirjoja lainattiin. Bertha von Suttnerin aikanaan hyvin suosittu pasifistinen teos Aseet pois oli pitkään ahkerassa käytössä.